• Uusi tekijänoikeuslaki – TL;DR

  • Back
08.05.2022 by 

Tekijänoikeuden määräyksiä uudistava ja Euroopan tasolla yhtenäistävä Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla on Suomessa toimeenpantavana. Sen oli määrä olla hyväksyttynä kansallisina lakimuutoksia kesäkuuhun 2020 mennessä, mutta Suomi, samoin kuin useat muut Euroopan maat, ovat reilusti myöhässä tästä aikataulusta. Tämä artikkeli on seurantadokumentti AvoinGLAMille keskeisten aiheiden näkökulmasta. Kommentoi ja ehdota lisäyksiä!

Lainvalmisteluskandaali

Lakia valmisteltiin Opetus- ja kulttuuriministeriössä osallistavalla menettelyllä, jossa kuultiin eri osapuolia useissa työpajoissa. Niiden perusteella esiteltiin ensimmäinen lakiluonnos loppuvuodesta 2021. Avoimen tiedon näkökulmasta esitys oli suotuisa, mutta tekijänoikeusjärjestöt reagoivat siihen voimakkaasti. Lakiesitykseen annettiin noin 200 lausuntoa sivumäärältään noin 1800 sivua. Lausuntoja selanneiden arvion mukaan suuri osa tekijänoikeusjärjestöjen kantaa tukeneista oli sanasta sanaan toistensa kaltaisia.

Kriittisen palautteen johdosta esitysluonnosta ryhdyttiin muokkaamaan uusiksi, uusin voimin. Valmisteleva virkamies vaihtui ja eläkkeellä oleva Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies palkattiin konsultoimaan prosessia.

Lakiesitys esiteltiin julkisesti helmikuussa 2022. Uutta esitystä ei kuitenkaan annettu nähtäväksi, jotta uuden ja vanha välillä olisi voinut tehdä vertailuja, eikä uudesta esityksestä enää otettu vastaan palautetta ennen sen antamista eduskunnan käsiteltäväksi. Osa lakiehdotuksesta oli siirretty mahdolliseen myöhempään vaiheeseen.

EEFI oli kirjoittanut julkisuudessa uuden lakiesityksen suljetusta valmistelusta jo alkuvuodesta 2022. Lakiesityksen esittelyn jälkeen EFFI nosti kanteen Oikeusasiamiehelle puolueellisen virkamiehen palkkaamisesta konsultoimaan prosessia. FiCom päätyi myös nostamaan kanteen hieman myöhemmin.

Esityksen julkistamisen jälkeen sen sisällöstä on voitu tehdä analyysejä. On arvioitu, että lakiesityksen tekstistä on poistunut 50 sivua.

Huhtikuun alussa Lainsäädännön arviointineuvosto vaati korjauksia sille annettuun lakiesitykseen, sillä ”esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävän johdonmukaisesti ja kohdennetusti esityksen vaikutuksia eri kohderyhmille eikä esitysluonnoksessa ilmene selkeästi, ketkä ovat esityksen kannalta keskeiset kohderyhmät.”

Julkinen keskustelu aiheesta nousi kuitenkin vasta kun Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta otsikolla Tekijänoikeuslain ympärillä pyörii lobbaus­sotku – ministeri Kurvinen värväsi konsultin ja laki­esityksestä poistettiin 50 sivua, virkamies vaihtoi tehtävää. Tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen kommentoi artikkelissa, että häntä ei kiinnostanut, kenen suosituksesta kiistanalainen konsultti palkattiin: ”Halusin ratkaista pöydälle tuodun ongelman ja saada esityksen pikaisesti valmiiksi.”

Helsingin Sanomien artikkeli nostaa hyvin esiin sen, että laki on kolmen kauppa: käyttäjien, palveluntarjoajien ja tekijöiden edut on saatava tasapainoon keskenään. Yleisen näkemyksen mukaan yhteishallintaorganisaatiot eli tekijänoikeusjärjestöt olivat saaneet huomattavan suuren myönnytyksen lain valmistelun viimeisessä vaiheessa. ”Kuluttajilla ja verkon käyttäjillä ei ole samanlaista edunvalvontakoneistoa eikä varoja etujensa ajamiseen kuin sisältöteollisuudella ja tekijänoikeusjärjestöillä,” Helsingin Sanomat jatkaa.

EFFI ja OKFI tekivät huhtikuun lopussa 2022 yhdessä kansalaisaloitteen: ”HE 43/2022 vedetään pois eduskunnasta ja palautetaan uudelleen valmisteluun syksyllä 2021 julkaistun esitysluonnoksen pohjalta. Valmistelussa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja järjestetään asianmukaisesti eri intressiryhmien kuulemiset. Lainvalmistelua ei pimitetä.” Jos kansalaisaloite saa 50 000 kannatusääntä kuuden kuukauden aikana, se menee eduskunnan käsittelyyn.

Kommentteja

KAM-juridiikkaryhmä, kulttuuriperintölaitosten juridinen yhteistyöryhmä, on linjannut näkemyksensä artikkeliin Tekijänoikeuslain uudistusehdotus vesittää mahdollisuuksia avata kulttuuriperintöä kaikille. Siinä he nostavat esiin kulttuuriperinnön avoimen saatavuuden kannalta ongelmallisia kohtia esityksessä.

Avoimen kulttuuriperinnön näkökulmasta merkittäviä aiheita

OoC – Out-of-commerce -teokset

Yksi direktiivin uudistuksista on tehty helpottamaan kaupallisen jakelun ulkopuolella olevien aineistojen jakamista. Kulttuuriperintölaitoksille annettaisiin mahdollisuus julkaista esimerkiksi kaupallisesta jakelusta poistuneita elokuvia tai yksityishenkilöiden kirjeitä ja valokuvia, mikäli oikeudenhaltija ei ole sitä vastaan. Tämän olisi voinut ratkaista tekijänoikeuslain poikkeuksella, jolloin tällaiset aineistot olisi määritelty tekijänoikeudesta vapaiksi, mikäli sopivat ehdot täyttyvät. Sen sijaan esitykseen luotiin järjestelmä, jossa tekijänoikeusjärjestöt hallinnoivat näitä aineistoja ja niiden käyttölupia. Lisäksi lakiin lisättiin absurdeja ehtoja.

  • Näitä aineistoja voitaisiin julkaista vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun ne on otettu kulttuuriperintölaitoksen kokoelmaan. Alkujaankin useita vuosikymmeniä vanha aineisto täytyisi jäädyttää vielä viideksi vuodeksi ennen kuin kulttuuriperintölaitos voisi julkaista sitä.
  • Jos kulttuuriperintölaitokselle luovutetusta teoksesta olisi olemassa vain yksi kappale, kuten esimerkiksi piirroksesta, sen julkaiseminen kestäisi vielä kauemmin ja olisi erityisen hankalaa. Teoksen voisi julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen. Tekijä ei ole aina edes tiedossa, jolloin julkaiseminen monimutkaistuisi ennestään.

Tekijänoikeusjärjestöjen valvontaoikeus tässä sisältökategoriassa on ylilyönti. Se on yleisen oikeustajun vastainen niistäkin syistä, etteivät tekijänoikeusjärjestöt edusta jokaista kynäilijää tai näppäilijää tai että että edunsaaja ei useinkaan ole tiedossa, jolloin lisensoinnista saatu hyöty jää yksinomaan tekijänoikeusjärjestöille. Esitetty säädös viiden vuoden aikarajasta on direktiivin vastainen, sillä jäsenvaltioiden säätämissä määräajoissa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen ja kohtuullista.

Public domain

Useiden kulttuuriperinnön avointa saatavuutta puolustavien tahojen, kuten AvoinGLAMin, ensisijainen huomio kiinnittyy siihen, miten tekijänoikeudettomien (Public domain) teosten asema laissa määritellään. Artikla 14 oli pitkällisen avointa tietoa puolustavan vaikuttamistyön harvoja edistysaskeleita direktiivissä. Sen mukaan kulttuuriperintöorganisaatiot eivät voisi luoda uutta tekijänoikeuden suojaa hallussaan oleville tekijänoikeudettomille teoksille mekaanisen jäljentämisen avulla. Jos museo omistaa tekijänoikeudettoman taideteoksen, se ei voisi reprovalokuvaajan lähioikeuteen vedoten hallinnoida sen julkaisuoikeuksia, vaan teos olisi yleisön vapaasti kopioitavissa.

Kulttuuriperintölaitokset ja avoimen tiedon puolestapuhujat ovat terästäneet, että säädöksen muotoilussa otettaisiin huomioon eri taidemuodot ja jäljentämisen tekniikat, eikä se rajautuisi selkeästi maalauksiin ja niiden reprokuviin. Lakiesitys sijoittuu jonnekin kahden ääripään välimaastoon.

Tiedonlouhinta

Kulttuuriperintölaitokset ovat puolustaneet oikeuttaan tiedonlouhintaan tutkimusorganisaatioiden lisäksi ja viimeisen luonnoksen mukaan tätä oikeutta esitetään niille kiistattomasti.

Koulutus ja avoin tiede

Opetuskäytön ehdotettu uusi korvausmenettely käännettiin päinvastaiseksi, ensisijainen valvonta annettiin tekijänoikeusjärjestöille, toissijaisesti sovellettaisiin tekijänoikeuden poikkeuksia.

Lakiehdotuksessa jätettiin mahdolliseen myöhempään vaiheeseen useita lainkohtia. Ne koskevat muun muassa opetuskäytön uudistamista ja tutkijan rinnakkaistallennusoikeutta (Green Open Access).

Verkkosisällönjakopalvelut

Tämä on merkittävä avoimeen jakamiseen liittyvä säädös, joka koskee jakelualustoja. Uudessa luonnoksessa esiteltiin uusi malli.

Lähteitä

Avoimuusteatteria OKM:n kuulemistilaisuudessa – Electronic Frontier Finland – Effi ry

​Tekijänoikeuslain uudistus – DSM-direktiivin toimeenpano Suomessa – Eduskunta

DSM-direktiivin työläs toimeenpano – IPRinfo

Tekijänoikeuslain ympärillä pyörii lobbaussotku – ministeri Kurvinen värväsi konsultin ja lakiesityksestä poistettiin 50 sivua, virkamies vaihtoi tehtävää – Talous | HS.fi

Kaupallisesta jakelusta poistuneet teokset -portaaliEuropean Union Intellectual Property Office

Muita somenostoja

Leave your comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.